Digitaalisessa maailmassa, joka on täynnä valvomattomia ilmaisumuotoja ja karkaavaa sisältöä, kuinka voi tuoda järjestystä tukahduttamatta vapautta? Tätä polttavaa kysymystä pohtii John Wihbey ajatuksia herättävässä teoksessaan “Governing Babel.” Jo akateemisten ympyröiden ulkopuolellakin keskustelua herättänyt Wihbeyn tutkimus vihjaa muutoksista, jotka voisivat mullistaa Yhdysvaltojen tapaa säädellä sosiaalista mediaa.
Sivustaseuraaja ei enää
Wihbeyn mukaan Yhdysvallat on pitkään ollut sivustakatsojana sosiaalisen median sääntelyn kentällä. Teoksessaan “Governing Babel” hän pyrkii muuttamaan tämän kertomuksen. Kuten mainittu Northeastern Global Newsissä, hän tutkii, miten historia voi johdattaa uusiin ratkaisuihin, tavoitteenaan siirtää Amerikka pois “ei-pelaajan” asemasta.
Uuden sääntelykehikon nousu
Wihbey visioi edistyksellistä sääntelyviranomaista, joka kuitenkin eroaa historiallisista edeltäjistään. Se voisi muistuttaa dynaamista kansalaiskokousta, avointa tekoälyn edistyksille, hänen pohdintojensa mukaan. “Paperitöiden hoitaminen ja tietojen toimittaminen pitäisi olla vähimmäisvaatimus”, hän korostaa — suunnitelmallinen siirtyminen satunnaisista Capitol Hillin yhteenotoista.
Ensimmäinen lisäys: ystävä vai vihollinen?
Yhdysvallat kohtaa ainutlaatuisen haasteen ensimmäisen lisäyksen kanssa, joka on vapaan sanan majakka mutta digitaalisen valvonnan este. Kun EU tekee rohkeita askeleita sisältökeskeisin sääntelyin, Wihbey ehdottaa hienovaraisempaa “kevyen kosketuksen” lähestymistapaa, joka välttää suorat sisällön poistot, mutta valvoo huolimattomuuden ja tarkkaavaisuuden malleja.
Silta menneisyydestä nykyhetkeen
Pohtiessaan pitkäaikaisen Section 230:n merkitystä, Wihbey korostaa sen merkitystä nykyisiin haasteisiin digitaalisessa sääntelyssä. Se on ikääntynyt jäänne nopeasti muuttuvassa tekoälyn ja sosiaalisen median aikakaudessa. Kuitenkin sen perustalla uudelleenkalibrointi voisi johtaa tasapainoiseen valvontamalliin, joka kannustaa yrityksiä kohti yhteiskunnallisesti vastuullisia käytäntöjä.
Tulevaisuuden suunta
Ilman nopeaa korjauskeinoa, Wihbeyn ehdottama sääntelykehikon perustaminen, johdonmukaisen keskustelun ja strategisten “porkkanoiden ja keppien” avulla, hahmottelee tulevaisuuden, jossa sosiaalisen median alustat ovat sopusoinnussa yhteiskunnallisten odotusten kanssa. Kyse on polun valaisemisesta, jossa ilmaisunvapaus ja vastuullinen valvonta voivat elää rinnakkain.
Kulkiessaan läpi lakien ja vapauden monimutkaisen kudelman, Wihbeyn työ haastaa Yhdysvaltojen nykyisen politiikan tyytyväisyyden, kannustaen sitä innovaatioon ja johtajuuteen digitaalisen hallinnon saralla.